Alalla on useita nimikkeitä joiden ero on hyvä tunnistaa. Periaatteessa kuka tahansa voi tutkia rakenteita ja antaa lausuntoja korjaamisesta ja kunnosta. Silloin tietysti kokemus on ratkaisevassa asemassa. Alalla on myös erityisosaamista tietyille rakentamisen osa-alueille joita varten myönnetään alla mainittuja henkilösertifikaatteja. Oikeudessa voidaan asiantuntijatodistajana kuulla ketä tahansa jolla on kokemusta todistettavista seikoista mutta jos jostain esiintyy ristiriitaisia käsityksiä kokemuksella ja koulutuksella on merkitystä.

Nimikettä tavarantarkastajat, (HTT hyväksytty tavarantarkastaja) valvoo Keskuskauppakamari. Näitä löytyy eri rakentamisen aloille. Tavarantarkastaja toimii puolueettomana asiantuntijana osapuolille. Hyvä olisikin sopia yhteisesti tavarantarkastajan hakemisesta. Mutta pyyntö voidaan tehdä yksinkin. Tavarantarkastukseen kutsutaan kaikki osapuolet. Raporttiin kirjataan osapuolten näkemykset ja tehdyt havainnot riidan kohteesta. Erikseen pyydettäessä tavarantarkastaja antaa korjauksen kustannuksista arvion.

Kiinteistön kuntoarvioijat eli PKA on Kiinteistöalan koulutussäätiön valvoma tutkinto ja on tarkoitettu rakennusten kuntoarvioiden tekemiseen esim. taloyhtiöille.

Asuntokaupan kuntotarkastaja eli AKK tutkii rakennusta lähtökohtaisesti rakenteita rikkomatta ja laatia siitä puolueettoman raportin osapuolille. Apuna käytetään Rakennustietosäätiön lomaketta KH 90-00394 suoritusohje ja KH-00393 tilaajan ohje.

Rakennusterveysasiantuntija on VTT:n sertifioima ja tutkinnossa on painotettu rakentamisen lisäksi sisäilman terveysvaikutuksia.

Rakennusterveysasetus määrittää terveysviranomaisten käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset ja nimikkeet. Asetuksen liitteessä 3 määritellään nimikkeet ja koulutus seuraavasti Rakennusterveysasiantuntija (45 op), Sisäilma-asiantuntija (25 op) ja Kosteusvaurion kuntotutkija (27 op), joista ensinmainittu voi asetuksen mukaan toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana ja jälkimmäiset kaksi pitäisi
 toimia yhteistyössä. Entinen a-luokan kosteustekninen kuntotutkija nimike vastaa edellä kosteusvaurion kuntotutkijaa.

Kosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan pätevyys perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin ja ympäristöministeriön ohjeisiin, joita sovelletaan kosteusvaurioiden korjaamiseen. Näillä on erityisesti merkitystä kun korjaus on luvanvaraista toimintaa.

Viimeisenä kuntotarkastajana on syytä mainita myös homekoirat. Ne soveltuvat hyvin ensivaiheen selvityksiin ennen kauppaa ja kaupan jälkeen. Pelkästään homekoiratutkimuksiin ei pidä kuitenkaan luottaa myytäessä asuntoa tai selvitettäessä sen kosteusvaurioita. Asia vaatii aina käytännössä myös rakentamisen ja kosteusvaurioiden asiantuntijoiden selvitykset.

Henkilösertifikaatit joita VTT myöntää:

• Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA-asiantuntija)
• Märkätilatöiden valvoja
• Märkätilojen vedeneristäjä
• Ohutlevykattoasentaja
• Palokatkoasentaja
• Puhalluseristeiden asentaja
• Rakennusten lämpökuvaaja
• Rakennusten tiiviyden mittaaja
• Rakennusterveysasiantuntija
• Rakenteiden kosteuden mittaaja
• Siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjä (siltojen vedeneristäjä)
• Perusosio, viemärisaneeraaja
• Viemärisaneeraaja
• Sisäilma-asiantuntija

FISEn henkilösertifikaatteja myönnetään rakentamisen suunnittelun, pääsuunnittelun, työnjohtajan, erityistyönjohtajan ja mm. edellä mainitut PKA ja AKK alalle.

Lähde: www.asuntokaupanvirheet.fi/kuntotarkastajat